Perheemme kasvoi toiella pojalla 25.2. Siinä syy hiljaiseloon. Päivät on menny kiitettävän nopeasti eteenpäin kun esikoinenkin on vielä pieni. Mutta kaiken väsymyksen ja kaaoksen unohtaa kun katsoo poikia ja kuuntelee toisen tuhinaa ja toisen iloista naurua. Nyt taidan käyttää lasten nokoset hyödyksi ja tehdä kaaokselle jotain. Kerkesin tehdä muutaman käsityön valmiiksi ennen vauvan syntymää, mutta palailen niihin kun taas löytyy hetki aikaa päivittää ne tänne. Ideoita olisi uusillekkin vaikka kuinka ja paljon. Ne saavat kuitenkin odottaa vielä hetkisen. Nyt annan aikani lapsille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti